Kauhanojan Kylä

Maaseutua parhaimmillaan

Rustholleja ja torppia

Kauhanojan taloista 1700-luvulla rustholleja eli ratsutiloja olivat Jaakola ja Sipilä. Nämä talot siis varustivat kumpikin yhden ratsumiehen Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin everstiluutnantin komppaniaan. Molemmilla ratsumiehillä oli Kauhanojalla oma sotilastorppa. Lisäksi Kauhanojalla sijaitsi parhaimmillaan kolme muuta sotilastorppaa. Perho ja Sakkinen muodostivat yhdessä ruodun eli he varustivat yhdessä yhden sotilaan Turun jalkaväkirykmentin Loimaan komppaniaan. Marttila varusti jalkamiehen yhdessä Mannisten kylän Kurkun ja Harakan kanssa. Näiden kahden ruodun sotilaat asuivat Kauhanojalla. Punto sen sijaan kuului samaan ruotuun yhdessä Vesikosken kylän Saikun ja Äyvärin kanssa. Tämän ruodun sotilas asui aluksi Vesikoskella, mutta myöhemmin tämäkin torppa siirtyi Kauhanojalle.

 

Ensimmäiset torpparit ilmestyvät Kauhanojan rippikirjoihin pian isojaon toimittamisen jälkeen 1780-luvun lopulla. 1810-luvulla kaikilla kylän taloilla Jaakolaa lukuun ottamatta oli torppia. Vuosisadan puolivälissä torppia oli kylässä parisenkymmentä. Torppien määrä jatkoi nousuaan, kunnes 1870-luvulla määrä kääntyi laskuun. Uusiakin torppia perustettiin edelleen 1800-luvun lopulla, mutta pääasiassa talot lopettivat torppiaan. Esimerkiksi Kylä-Puntolla ei ollut enää yhtään torppaa sen jälkeen, kun torppari Ketola-nimisestä torpasta kuoli vuonna 1901.

 

Monet torpat olivat lyhytikäisiä, mutta toisia vuokrattiin useita vuosikymmeniä. Kauhanojan taloilla oli 1800-luvun kuluessa seuraavan nimisiä torppia:

 

(Kylä-)Jaakola: Levo, Mettänperä, Kreivilä, Seppä

 

(Korpi-)Jaakola: Juhola, Vastamäki, Kantola, Kaukaisi

 

Loimala: Palomäki, Rannanperä, Kankare, Hakala, Suonpää, Rajala

 

Heikkilä: Kujala, Kantola, Mikkola, Kankaanpää, Vuorenpää, Hakala

 

Perho: Ketola, Kulmala, Aho, Valtamäki, Blomberg, Lintula

 

Sakkinen: Töykkälä, Rajala, Haapanen, Simola

 

Mäki-Punto: Lähteenmäki, Mäkelä, Levo

 

Kylä-Punto: Kedonperä, Kujala, Ketola, Veräjänkorva, Törmälä, Myllymäki

 

Vanha-Martti: Peltola, Savikko

 

Uusi-Martti: Pinomäki, Lähteenkorva, Veräjänkorva, Rantala

 

Kirjoitus perustuu 19.9.2012 pidettyyn Kyläkeskiviikko-esitelmään. Kirjoittaja: Kirsi Laine, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Palvelun toteutus: JPmedia