Kauhanojan Kylä

Maaseutua parhaimmillaan

Kylä pitäjien välissä

Kauhanojan sijainti Loimaan pitäjän rajalla sai kyläläiset asioimaan kahteen suuntaa. Kauhanojan, Ypäjän ja Mannisten asukkaat kävivät 1600-luvulta lähtien kirkossa Tammelan pitäjän puolella Perttulan saarnahuoneessa. Perttula oli heille lähempänä kuin Loimaan kirkko, ja heillä oli myös oikeus haudata vainajat Perttulan kirkkomaahan. Järjestely aiheutti sen, että kolmasosa Perttulan saarnavuoroista kuului Loimaan papeille. Yleensä kyläläiset katsoivat kuuluvansa joko Loimaan seurakuntaa tai Perttulan kappeliin sen mukaan, kumpi vaihtoehto kulloinkin oli edullisempi maksujen ja velvollisuuksien suhteen. Lopullisesti kauhanojalaiset käänsi Loimaan suuntaan rautatien valmistuminen.

 

Kauhanojalla oli merkittävä sijainti Loimaalta Perttulan ja Jokioisten kautta Tammelaan kulkevan maantien varressa. Toinen tärkeä tie kyläläisille oli Ypäjän kylään kulkeva kylätie. Jonkinlainen silta Loimijoen yli Kauhanojalla oli jo 1600-luvulla, ja viimeistään 1800-luvulla paikalla oli kiinteä silta, jossa oli viisi arkkua. Sillan ylläpidosta olivat vastuussa myös Ypäjän kylän talot, jotka mieluummin olisivat pitäneet yllä vain vaatimattomampaa lauttasiltaa. Maantien varren kylänä Kauhanoja oli sopiva paikka kestikievarille. Kievari perustettiin kylään viimeistään 1810-luvulla. Aluksi talot vuorottelivat kievarina, mutta vuosikymmenten saatossa kievari oli pitempiä aikoja samoissa taloissa. Pitkään kievarina toimivat Marttila ja Perho. Kauhanojan kievari lopetettiin vuonna 1879. Rautatien rakentamisen seurauksena Loimaan aseman läheisyyteen oli perustettu kievari. Aseman ja Kauhanojan välimatka oli niin lyhyt, että Kauhanojan kievari kävi tarpeettomaksi.

 

Kauhanojan taloilla oli Mannisten kylän kanssa yhteinen vesimylly Mannisissa Kuusjoen partaalla. 1800-luvun puolivälissä Kuusjoen pienen ratasmyllyn osakkaina olivat Loimala, Heikkilä, Perho, Sakkinen ja molemmat Martit. Pienen vesimyllyn kapasiteetti ei kuitenkaan riittänyt kylän tarpeisiin. Kylään rakennettiin 1800-luvulla tuulimyllyjä jauhatuskapasiteetin lisäämiseksi. Karttakuvan mukaan 1880-luvulla kauhanojalla oli neljä tuulimyllyä.

 

Kirjoitus perustuu 19.9.2012 pidettyyn Kyläkeskiviikko-esitelmään. Kirjoittaja: Kirsi Laine, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Palvelun toteutus: JPmedia